Ei näitä osaa olla kirjoittamattakaan

Ei näitä osaa olla kirjoittamattakaan.

Sunday, December 18, 2011

Mankeli - Näytös kuusi

Seitsemäs päivä joulukuuta. Isolla mankelilla. Matti tulee paikalle.

Veikko: "Eilen oli itsenäisyyspäivä."

Matti: "Niin oli."

Veikko: "Paljon onnea Suomi!"

Hetken hiljaisuus

Veikko: "Paljon onnea me!"

Hetken hiljaisuus

Veikko: "Minä vuonna Suomi itsenäistyi?"

Matti: "1917"

Veikko: "Minä päivänä?"

Matti: "6. joulukuuta."

Veikko: "Minä viikonpäivänä?"

Matti: "Tiistaina."

Veikko: "Mihin kellonaikaan?"

Nauravat. Paikalle tulee Pete.

Pete: "Täällä sitä vaan nauretaan."

Veikko: "Se parhaiten nauraa, joka selän takana nauraa."

Matti: "Ei oikeesti, ei me sinulle naurettu. Me puhuttiin siitä, että mihin kellonaikaan Suomi itsenäistyi. Pete, mihin kellonaikaan Suomi itsenäistyi?"

Friday, November 18, 2011

Mankeli - Näytös viisi

Ulkona. Jukka ja Matti pyöräilevät kotia kohti. Romppaisen Juuso juoksee heitä vastaan uimahousuissa.

Jukka: “Kukas se sieltä tulla jölköttää?”

Matti: “Romppaisen Juuso.”

Jukka: “Ja uimahousuissa.”

Matti: “Ja uimahousuissa.”

Romppaisen Juuso tulee Jukan ja Matin kohdalle. Kaikki pysähtyvät.

Matti: “Mitäs Juuso?”

Juuso: “Eilen kävin mato-ongella.”

Jukka: “Tuliko mitään?”

Juuso: “Ei.”

Jatkavat matkaansa. Romppaisen Juuso omaan suuntaansa ja Matti ja Jukka omaansa.

Mankeli - Näytös neljä

Veikko, Matti ja Pete pienellä mankelilla. Kello lähestyy seitsemää. Esimies tulee takaapäin.

Esimies: “Jyrryttäkää te näitä loppupäivä!”

Esimies osoittaa tyynyliinoja.

Veikko: “Tiiätkö, Matti, mitä on jyrryyttäminen?”

Matti: “Se on tekstiilien laittamista mankeliin.”

Hiljaisuus. Laittavat tyynyliinoja mankeliin.

Veikko (Matille): “Et ikinä usko kenet näin tänä aamuna?”

Matti: “Minut.”

Veikko: “Sinun lisäksesi?”

Matti: “Romppaisen Juuson.”

Veikko: “Mistä arvasit?”

Matti: “Ja uimahousuissa.”

Veikko: “Ja uimahousuissa.”

Pete: “Kuka on Romppaisen Juuso?”

Veikko: “Mies, joka juoksee ulkona uimahousuissa.”

Matti: “Mies, joka juoksee ulkona uimahousuissa - kesät ja talvet.”

Veikko: “Pete, tuutko huomenna sählyyn?”

Hiljaisuus. Laittavat tyynyliinoja mankeliin. Veikko nostaa Peten kuulosuojaimia.

Veikko (huutaen): “Pete, tuutko huomenna sählyyn?”

Pete: “Mitä?”

Jatkavat mankelointia.

Mankeli - Näytös kolme

Jukka, Pete ja Matti viikkaavat vaatteita. Jukka kaivaa nenäänsä.

Matti (Jukalle): ”Kaivatko sinä nenääsi?”

Jukka: ”Minä kaivan tunnelia!”

Matti: ”Kaivatko sinä tunnelia nenäsi sisään, niin että sieltä irtautuu räkäpalleroita?”

Jukka lopettaa nenän kaivamisen. Hetken päästä hän alkaa kuitenkin kaivella korvaansa.

Matti (Jukalle): ”Mitä sinä oikein teet?”

Jukka: ”Puhdistan korvakäytävieni seinämiä vaikkukikkareista!”

Matti: ”Jukka!”

Jukka lopettaa korviensa kaivelemisen. Viikkaavat.

Jukka (Matille): ”Seinämien puhdistelemisesta tuli mieleen muuten sellainen juttu, että...”

Matti: ”Petkeleen talttaosa putosi kouruun...”

Jukka: ”Niin, ja...”

Matti: ”Sinä huusit, että 'auta Jeesus'...”

Jukka: ”Olenko minä kertonut tämän jutun sinulle aikaisemmin?”

Matti: ”Heti tulee mieleen kolme kertaa jolloin olet kertonut.”

Jukka (Petelle): ”Seinämien puhdistelemisesta tuli mieleen sellainen juttu, että nuorena olin töissä tehtaassa. Puhdistimme säiliön seinämiä sähköjyräpetkeleellä. Teimme töitä säiliön sisällä puisilla telineillä, niin että säiliön pohjaan oli matkaa useita metrejä. Suojavaljaita oli yhdet, mutta työmiehiä kolme, joten yhdellä säiliön sisällä olevalla ei ollut suojavaljaita. Jyrätessämme seinää, siitä irtosi kymmien tai satojen kilojen kokoinen jättikikkare, joka rikkoi allamme olevat telineet. Telineillä oleva suojavaljaaton työntekijä oli vaarassa. Olin edellisellä viikolla kuullut, että kun on vaikeuksissa, niin pitää sanoa, että, 'Auta, Jeesus,' joten minä sanoin huutamalla: 'Auta, Jeesus!' Suojavaljaaton mies ei vahingoittunut.”

Matti: ”Ja toisen kerran sinulta tippui petkeleen talttaosa jonnekin säiliön sisälle ja sinä huusit 'Auta, Jeesus,' ja se löytyi!”

Viikkaavat.

Jukka (Petelle): ”Onko sinulta koskaan hävinnyt petkeleen talttaosa?”

Lähtevät kahville.

Mankeli - Näytös kaksi

Ulkona. Veikko ja Jukka ajavat polkupyörällä kohti kotia.


Veikko: ”Uskotko sinä, Jukka, Jumalaan?”


Jukka: ”Uskon.”


Veikko: ”Luin tuossa toissapäivänä Lutherin Isoa Katekismusta.”


Jukka: ”Mitäs siinä sanottiin?”


Veikko: ”Että Jumala on Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä.”


Jukka: ”Katos ihmettä! Ja kaksi niistä alkaa vielä samalla alkukirjaimella!”


Veikko: ”Niin muuten tekeekin, Luoja ja Lunastaja! Kyllä sinä olet, Jukka, viisas!”


Ajavat polkupyörää.


Jukka: ”Pyhittäjä alkaa peellä!”


Ajavat edelleen.


Jukka: ”Haluaisitko rukoilla?”


Veikko: ”Mitä asiaa? Keneltä?”


Jukka: ”Että meikäläinen saisi uuden kannettavan tietokoneen. Vaimoltasi!”


Veikko: ”Hä?”


Jukka: ”Että pyytäisit vaimoltasi rahaa!”


Hiljaisuus. Ajavat eteenpäin polkupyörillä.


Jukka: ”Ei oikeesti. Ajattelin, että sinä voisit rukoilla tietokonetta minulle Jumalalta.”


Veikko: ”Jumalalta?”


Jukka: ”Minulla oli ennen hyvin paljon rahaa ja tavaroita, mutta olin hyvin onneton. Nyt minulla on hyvin vähän rahaa ja tavaroita, mutta olen onnellinen. Jumala tietää onko tietokoneen saaminen minulle hyväksi vai pahaksi ja antaa, jos on hyväksi, ja jättää antamatta, jos ei ole hyväksi. Sinun vaimosi ei näistä asioista tiedä. Teidän lapsenne on pilalle hemmoteltu.”


Veikko: ”Totta puhut! Ensimmäinen ehdotus oli siis huumoria.”


Jukka: ”Huumoria oli!”


Lähestyvät Matin kotia.


Veikko: ”Miksi haluat, että minä pyydän? Pyydä ite!”


Jukka: ”Olen jo pyytänyt, mutta rehellisesti sanottuna, en ole ihan varma, onko mennyt Jumalalle perille. Jos sinä tässä minun kuulteni pyydät, niin minä saan siitä varmistusta.”


Veikko: ”Taivaallinen isä, anna Matille uusi tietokone!”


Ajavat vähän aikaa. Matti kääntyy kotipolulleen, Veikko jatkaa matkaansa.

Mankeli - Näytös yksi

Kaksi henkilöä seisoo ison mankelin edessä laittaen tekstiilejä mankeliin. Toinen heistä, Pete, on töissä ensimmäistä päivää.


Veikko: “Ajetaan turkua!”


Pete: “Hä?”


Veikko (ottaa lakanan uudesta kasasta): “Otat tuosta!”


Pete tekee työtä käskettyä.


Veikko (huutaa kovaan ääneen): “Turkua tulee!”


Hetken hiljaisuus.


Veikko: “Ootko, Pete, ennen ollut töissä pesulassa?”


Pete: “En.”


Veikko: “Miltäs rupeaa työ ensimmäisen päivän jälkeen tuntumaan?”


Pete: “Ihanhan tuo.”


Paikalle tulee Matti, joka alkaa hänkin laittaa tekstiilejä mankeliin.


Matti: “Tämä Veikko se saa kohta potkut, se puhuu liikaa!”


Veikko: “Älä jauha pastaa!”


Matti: “Veikko muuten, tiedätkö mistä tulee ilmaisu ‘Turun tekstiilihuolto’?”


Veikko: “Siitä, että kyseinen turkulainen yritys huoltaa tekstiilejä Turussa!”


Matti: “Nerokasta, Veikko! Ei ole sinun voittanutta! Entä tämä, mistä tulee ilmaisu ‘Sakupe’?”


Veikko: “Savon kunnallispesula, pesee vaatteita kunnalliselta pohjalta Savossa.”


Matti: “Olet lyömätön!”


Veikko lähtee kahville.


Matti: “Veikko se sai aikamoisen kalan viime viikonloppuna!”


Pete: “Niinkö teki?”


Matti: “Niin teki, kilosen ahvenen sai ja arvaapa mitä?”


Pete: “Mitä?”


Matti: “Sillä oli tosi paksu panssari.”


Pete: “Tarkoitat suomuja.”


Matti: “Niinhän ne sanovat, että jos tuommoista ampuu ilmakivärillä, niin ei läpi mene!”


Pete: “Ketkä sanovat?”


Matti: “Veikko tietysti. Arvaappa kahdesti, onko kokeillu, vai eikö oo kokeillu?”


Pete: “On kokeillu.”


Matti: “Arvaapa uudestaan?”


Pete: “Ei oo kokeillu.”


Matti: “Ensimmäinen arvaus oli oikein! Erittäin hyvin, viiskyt prosenttia oikein!”


Hiljaisuus. Veikko tulee takaisin.


Veikko: “Sain muuten aikamoisen ahvenen viime viikonloppuna!”


Pete: “Ja sillä oli tosi paksu panssari?”


Veikko (nauraa): “Mistä arvasit! Ja tosi iso heltta!”


Pete: “Tarkoitat selkäevää.”


Veikko (Matille): “Tämä mieshän on viisaampi kuin sinä!”


Matti: “Hyvin epätodennäköistä. Pete, mikä on kynnys?”


Pete: “Lattiatasosta kohoava ovenkehän alaosa.”


Matti (nauraa): “Katopas poikaa!”


Veikko (nauraa myös): “No, huh huh!”

Armeija - Näytös kaksi

Tuvassa. Alikersantti Mähönen tarkistaa pinkkoja ja punkkia. Tuvan miehet seisovat punkkiensa vieressä asennossa.

Alikersantti Mähönen: “Lepo!”

Pysähtyy lentosotamies Majavan kohdalle.

Alikersantti Mähönen: “Majava!”

Lentosotamies Majava tekee asennon.

Lentosotamies Majava: “Herra alikersantti!”

Alikersantti Mähönen seisoo kymmenen sentin päässä Majavasta.

Alikersantti Mähönen: “Rakentakaa pato!”

Lentosotamies Majava: “Siksikö, että sukunimeni on Majava? Herra alikersantti!”

Alikersantti Mähönen: “Niin juuri.”

Lentosotamies Majava: “Rakennan, herra alikersantti!”

Alikersantti Mähönen (kaikille): “Asento!”

Alikersantti Mähönen kääntyy ympäri.

Alikersantti Mähönen (kaikille): “Lepo!”

Ja poistuu tuvasta.