Ei näitä osaa olla kirjoittamattakaan
Sunday, December 18, 2011
Mankeli - Näytös kuusi
Veikko: "Eilen oli itsenäisyyspäivä."
Matti: "Niin oli."
Veikko: "Paljon onnea Suomi!"
Hetken hiljaisuus
Veikko: "Paljon onnea me!"
Hetken hiljaisuus
Veikko: "Minä vuonna Suomi itsenäistyi?"
Matti: "1917"
Veikko: "Minä päivänä?"
Matti: "6. joulukuuta."
Veikko: "Minä viikonpäivänä?"
Matti: "Tiistaina."
Veikko: "Mihin kellonaikaan?"
Nauravat. Paikalle tulee Pete.
Pete: "Täällä sitä vaan nauretaan."
Veikko: "Se parhaiten nauraa, joka selän takana nauraa."
Matti: "Ei oikeesti, ei me sinulle naurettu. Me puhuttiin siitä, että mihin kellonaikaan Suomi itsenäistyi. Pete, mihin kellonaikaan Suomi itsenäistyi?"
Friday, November 18, 2011
Mankeli - Näytös viisi
Mankeli - Näytös neljä
Mankeli - Näytös kolme
Mankeli - Näytös kaksi
Ulkona. Veikko ja Jukka ajavat polkupyörällä kohti kotia.
Veikko: ”Uskotko sinä, Jukka, Jumalaan?”
Jukka: ”Uskon.”
Veikko: ”Luin tuossa toissapäivänä Lutherin Isoa Katekismusta.”
Jukka: ”Mitäs siinä sanottiin?”
Veikko: ”Että Jumala on Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä.”
Jukka: ”Katos ihmettä! Ja kaksi niistä alkaa vielä samalla alkukirjaimella!”
Veikko: ”Niin muuten tekeekin, Luoja ja Lunastaja! Kyllä sinä olet, Jukka, viisas!”
Ajavat polkupyörää.
Jukka: ”Pyhittäjä alkaa peellä!”
Ajavat edelleen.
Jukka: ”Haluaisitko rukoilla?”
Veikko: ”Mitä asiaa? Keneltä?”
Jukka: ”Että meikäläinen saisi uuden kannettavan tietokoneen. Vaimoltasi!”
Veikko: ”Hä?”
Jukka: ”Että pyytäisit vaimoltasi rahaa!”
Hiljaisuus. Ajavat eteenpäin polkupyörillä.
Jukka: ”Ei oikeesti. Ajattelin, että sinä voisit rukoilla tietokonetta minulle Jumalalta.”
Veikko: ”Jumalalta?”
Jukka: ”Minulla oli ennen hyvin paljon rahaa ja tavaroita, mutta olin hyvin onneton. Nyt minulla on hyvin vähän rahaa ja tavaroita, mutta olen onnellinen. Jumala tietää onko tietokoneen saaminen minulle hyväksi vai pahaksi ja antaa, jos on hyväksi, ja jättää antamatta, jos ei ole hyväksi. Sinun vaimosi ei näistä asioista tiedä. Teidän lapsenne on pilalle hemmoteltu.”
Veikko: ”Totta puhut! Ensimmäinen ehdotus oli siis huumoria.”
Jukka: ”Huumoria oli!”
Lähestyvät Matin kotia.
Veikko: ”Miksi haluat, että minä pyydän? Pyydä ite!”
Jukka: ”Olen jo pyytänyt, mutta rehellisesti sanottuna, en ole ihan varma, onko mennyt Jumalalle perille. Jos sinä tässä minun kuulteni pyydät, niin minä saan siitä varmistusta.”
Veikko: ”Taivaallinen isä, anna Matille uusi tietokone!”
Ajavat vähän aikaa. Matti kääntyy kotipolulleen, Veikko jatkaa matkaansa.
Mankeli - Näytös yksi
Kaksi henkilöä seisoo ison mankelin edessä laittaen tekstiilejä mankeliin. Toinen heistä, Pete, on töissä ensimmäistä päivää.
Veikko: “Ajetaan turkua!”
Pete: “Hä?”
Veikko (ottaa lakanan uudesta kasasta): “Otat tuosta!”
Pete tekee työtä käskettyä.
Veikko (huutaa kovaan ääneen): “Turkua tulee!”
Hetken hiljaisuus.
Veikko: “Ootko, Pete, ennen ollut töissä pesulassa?”
Pete: “En.”
Veikko: “Miltäs rupeaa työ ensimmäisen päivän jälkeen tuntumaan?”
Pete: “Ihanhan tuo.”
Paikalle tulee Matti, joka alkaa hänkin laittaa tekstiilejä mankeliin.
Matti: “Tämä Veikko se saa kohta potkut, se puhuu liikaa!”
Veikko: “Älä jauha pastaa!”
Matti: “Veikko muuten, tiedätkö mistä tulee ilmaisu ‘Turun tekstiilihuolto’?”
Veikko: “Siitä, että kyseinen turkulainen yritys huoltaa tekstiilejä Turussa!”
Matti: “Nerokasta, Veikko! Ei ole sinun voittanutta! Entä tämä, mistä tulee ilmaisu ‘Sakupe’?”
Veikko: “Savon kunnallispesula, pesee vaatteita kunnalliselta pohjalta Savossa.”
Matti: “Olet lyömätön!”
Veikko lähtee kahville.
Matti: “Veikko se sai aikamoisen kalan viime viikonloppuna!”
Pete: “Niinkö teki?”
Matti: “Niin teki, kilosen ahvenen sai ja arvaapa mitä?”
Pete: “Mitä?”
Matti: “Sillä oli tosi paksu panssari.”
Pete: “Tarkoitat suomuja.”
Matti: “Niinhän ne sanovat, että jos tuommoista ampuu ilmakivärillä, niin ei läpi mene!”
Pete: “Ketkä sanovat?”
Matti: “Veikko tietysti. Arvaappa kahdesti, onko kokeillu, vai eikö oo kokeillu?”
Pete: “On kokeillu.”
Matti: “Arvaapa uudestaan?”
Pete: “Ei oo kokeillu.”
Matti: “Ensimmäinen arvaus oli oikein! Erittäin hyvin, viiskyt prosenttia oikein!”
Hiljaisuus. Veikko tulee takaisin.
Veikko: “Sain muuten aikamoisen ahvenen viime viikonloppuna!”
Pete: “Ja sillä oli tosi paksu panssari?”
Veikko (nauraa): “Mistä arvasit! Ja tosi iso heltta!”
Pete: “Tarkoitat selkäevää.”
Veikko (Matille): “Tämä mieshän on viisaampi kuin sinä!”
Matti: “Hyvin epätodennäköistä. Pete, mikä on kynnys?”
Pete: “Lattiatasosta kohoava ovenkehän alaosa.”
Matti (nauraa): “Katopas poikaa!”
Veikko (nauraa myös): “No, huh huh!”